Hee, aattelin aloittaa otsikoiden käytön, koska noita edellisiä ei voi muokata kun niissä ei ole otsikkoa :D.

Taas on ollut pitkä tauko tänne kirjoittelussa (kukaan tuskin on siitä hirveästi hirmustunut, koska taidan olla ainoa joka tätä lukee :D), mutta tosiaan eipä ole mitään kirjoittamistakaan ollut. Jimppa on takaisin tallissa ja kiva kesä on vaihtunut koleaksi, pimeäksi syksyksi. Vielä ei lunta näy, eikä miinusasteitakaan ole ollut kuin jotain yks astetta, mutta eipä se haittaa. Jimpalla kun ei ole hokkikenkiä vielä, niin liukkailla keleillä ei ole mitään kiirettä! Samoin on jäänyt matolääkkeen antaminen, mutta ajateltiin (no, aikuiset ajattelivat) antaa ne hevosille sitten, kun maa vähän jäätyy, sillä molemmat noukkivat yhä kovaa maata ja repivät kaikki ruohonkorret irti... Ei paljoa auttaisi, jos matolääkkeen menisi antamaan ja pollet hakisivat madot takaisin tonkiessaan tarhassa :D.

Tarhasta puheen ollen, se on mutainen ja niin ovat Jimpan jalatkin. Pitää aina raahata lämmintä vettä tallille mennessä, että saadaan jalat puhtaiksi. Mitä lie pöpöjä sinnekin jäisi pesimään! Sunnuntaina on taas vaihteeksi ohjaustunti/yksityistunti/jonkinsortin leikkivalmennus :D Jimppakin saa vähän käyttää aivojaan. Se on nyt kesälomailunsa jälkeen keksinyt oivan tavan ärsyttää ratsastajaansa: laukannostoissa se vetää (ainakin allekirjoittaneen mielestä) ison pukin, ihan yhtäkkiä ilman sen suurempaa varoitusta. Syytä ei kukaan oikein tiedä, ratsastuksenohjaaja tuumi sen olevan vain sitä pelleilyä, jolla yritetään luistaa työstä. Kipeältä se ei vaikuta ja muissa askellajeissa kulkee yhtä hienosti kuin ennenkin. Itse olen vähän tarkkaillut ja tehnyt johtopäätöksen, että Jimppa ei taida hirveästi pitää laukkapohkeesta :D Korvat menee heti luimuun, kun vähän siirtää ulkopohjetta taakse. Mutta silloin, kun ruuna itse nostaa laukan (joskus tekee niin kun ei malta ravata :D) pukit unohtuvat kokonaan! Ihme tyyppi!

Nyt ollaan ruvettu kiertämään yhtä peltolenkkiä, joka on varmaan jotain päälle kaksi kilometriä pitkä. Ei siis mikään maratoni. Siihen kuuluu viitisen sataa metriä pyörätietä, joka onkin se ainoa osuus, jota haluaisi välttää :D Jimppa on sen verran hömelö hevonen, että jos se kerran ratsastuslenkillä säikähtää, niin sen jälkeen se rupeaa säikkymään ihan kaikkea! Viimeksi joku vähemmän viisas autoilija ajoi meidän ohitsemme vaikka vastaan tuli pakettiauto... Eipä ollut mikään hirveän hyvä idea siltä kuskilta. No, sen jälkeen ruuna sai sätkyjä kaikista ohi menevistä autoista, jopa henkilöautoista, joita se ei yleensä pelkää. Eilen se taas säikähti jotain lava-autoa ja sen jälkeen kääntyi poikittain keskelle tietä, vaikka autoja oli tulossa vastaankin. Siinä sitten kiireessä pyörittelemään peppua takaisin tien reunaan ja samalla piti pidätellä laukkaan ryntäävää hevosta. Ei oikein liikenteen mukana kulkeminen luonnistu :D Mikähän siihenkin auttaisi... 

Ajamassa ollaan käyty myös muutamaan otteeseen ihan raviradalla. Ja voi että, kun ruuna pääsee juoksemaan, niin sitten se juoksee! Melkein pelottaa se vauhti, kun Jimppa ryhtyy ravaamaan sitä kuuluisaa ravuriravia ja päästelee iloisena höyryjä pihalle. No, ainakin hevonen tykkää, joten mikäs siinä :) Pitää kiertää sitä lenkkiä nyt, niin ehkä Jimppa tottuu eikä säiky sitten ohi ajavia rekkoja ja autoja sun muita... lumiauroja kauhulla odotellen D: